Uni – Aivojen suojelusenkeli

Uni  – Aivojen suojelusenkeli

Aivomme toimivat koko ajan, siksi ne tarvitsevat myös jatkuvaa huoltoa.Tehokkaimmillaan ”kuonan ja roskien” poistaminen on nukkuessa. Heti kun nukahdamme, vahvistetut  siivouspartiot lähtevät liikkeelle ja aivot toivottavat ne tervetulleiksi hyvin konkreettisella tavalla: tekemällä niille tilaa. Nukastamishetkellä aivosolujen välinen tila kasvaa puolella mahdollistaen valveilloloa paljon perusteellisemman siivouksen. Päivällä vain päivittäinen siivous, yöllä suursiivous – joka yö, jos nukut. Nukkuessa aivoja puhdistetaan ja huuhdellaan perusteellisesti ja roskia kuljetetaan erilaisia väyliä, putkia ja suonia pitkin laskimoverenkiertoon.

Tuttua: väsyneenä mikään ei oikein suju. Ei osaa edes mennä ajoissa nukkumaan…

Vaara: väsyneenä oloon tottuu huomaamattaan ja alkaa pitää sitä normaalina olotilana.

Herätys: elämäntataparemontti kannattaa aloittaa nukkumisesta. Virkeänä muutkin asiat alkavat sujua paremmin;  näkee selkeämmin metsän puilta ja on voimia elämänsä holtailuun haluamaansa suuntaan.

Vähäisellä unentarpeellaan tai nukkumisellaan ei kannata ylpeillä, siitä ei pitkän päälle hyvä seuraa! Vanha sanonta ”Nukkuminen on kuin panisi rahaa pankkiin… no, ainakin se varmasti lisää hyvinvointia ja ensimmäisenä aivojen hyvinvointia.

Ei tosin kannata nukkua mahdollisimman paljonkaan, vaan sopivasti ja säännöllisesti. Liian paljo tai liian vähä nukkuminen väsyttävät molemmat. Yhden unisyklin pituus on noin 1,5 h. Unisyklejä tarvitaan yössä keskimäärin 5, eikä kuutta enempää. Muutaman minuutin päiväunet vastaavat yhtä unisykliä, jopa korvaavat sen.

Unisyklin sisällä on neljä vaihetta, vaiheiden järjestys on aina sama, mutta eri vaiheisiin käyttetty aika vaihtelee väsymystilan ja jo nukutun ajan mukaan.

  1. Rentoutuminen, torkkuminen, yhteys ympäristöön heikkenee, ei vielä palauttavaa vaikutusta
  2. Kevyt uni; uni vielä pinnallista, mutta palautuminen käynnistyy
  3. Syvä uni: palauttavin ja elvyttävin, muistille ja oppimiselle välttämätön unen vaihe. Tässä vaiheessa myös aivot itse lepäävät, siksi tärkein. Rentoutunut olotila: syvä hengitys, matala syke, päivän aikana koetun läpikäynti ja järjestely, oppimiseen liittyvät kemialliset muutokset mm. valkuaisaineissa tapahtuvat. Nukkumisen alkupuolella syklien sisällä paljon syvää unta (ensimmäisten 2-3 syklin aikana), loppupuolella yötä määrä vähenee, aamuyöstä syvää unta tuskin lainkaan, silloin nähdään unia.
  4. REM-uni eli vilkeuni: Unisyklin loppupuolella syvän unen jälkeen uni kevenee, aivot tallettavat opittua, silmät liikkuvat nopeasti luomien alla, nähdään emotionaalisesti vahvoja unia, on mielikuvia joita arjen logiikka ei turhia rasita. Aamua kohden tämän vaiheen kesto syklin sisällä pitenee, syvän unen määrä vähenee. Tämä vaihe tärkeä vaihe mielen tasapainottajana.

 Nukkuvaa ihmistä ei saisi herättää – mitä jos hän onkin keskellä syvää unta, silloin mieli on kaukana eikä hän herätettäessä muista edes omaa nimeään – onko ihme jos hän herätettynä on vihainen kuin ampiainen tai kärttyisä mörökölli…

Entä herätyskello? Vain heräämisen varmistamiseen, mutta herääminen ennen sen sointia. Jos tarvitset herättäjän heräämiseen, se on merkki liian vähäisestä unesta. Mene aikaisemmin nukkumaan tai herää aikaisemmin!

Heräämme aamulla helpoimmin unisyklin lopussa. Luonnollista koska uni on silloin hyvin kevyttä. – Onko tuttua; heräät aamulla aivan virkeänä, mutta mielestäsi liian aikaisin, kello kun ei ole vielä soinut ja päätät vielä jatkaa uniasi herätykseen saakka. Kun kello sitten soi, et olekaan enää  virkeä vaan syvässä unessa ja heräämiseen menee puoli päivää…

Kannattaa mennä illalla nukkumaan ennen unisyklin alkua eli silloin kun alkaa makeasti nukuttaa ja herätä aamulla silloin kun itsestään herää.

Kun laitat herätyskellon soimaan, viritä samalla myös aivojesi keskuskello herättämämään. Se toimii! Tiedemiehet ovat löytäneet aivoistamme hypotalamuksessa sijaisevan sisäisen kellon. Se ohjaa uni-valverytmiä ja totta kai huolehtii myös herättämisestä oikeaan aikaan.

Entä unilääkkeet. Yksinkertainen ohje terveelle ihmiselle: vain tilapäiseen, korkeintaan kaksi viikkoa jatkuvaan käyttöön, jos sitäkään… Miksi näin? Niiden vaikutusteho heikkenee ja tottumus/riippuvuus lisääntyy nopeasti.

Unilääkkeet kuten alkoholikin heikentävät jopa estävät tärkeimmän unen vaiheen eli syvän unen. Ihminen on ”tajuton”, mutta tällainen uni ei virkistä.

Unen hyödyt: aivojen ja koko ihmisen hyvinvoinnin tärkein edellytys on hyvä uni. Siksi nukkumisen estämistä käytetään tehokkaana kidutuskeinona – moni ihan itse ja vapaaehtoisesti.

Lepo kuuluu työhön niin kuin silmaluomet silmiin.

Rabindranat Tagore (1861 – 1941)